Laatikot ja laukut

Laatikot on ihania!

Niin munkin mielestä!

Matkalaukku kelpaa lepopaikaksi Huom. peilikuva!

Varmistan, että emännän vaatteista löytyy kissan- karvoja, vaikka se mokoma lähtee viikoksi matkoille.

Kuvia viikon varrelta

Täältä saunan ikkunasta on kiva tähystää lintuja.

Lotuksen uusi lepopaikka

Kissat viihtyvät iltahämärässä tarhassa tosi hyvin. Siellä on kiva pyydystää yöperhosia. Olohuoneen ikkunoissa on tassunjälkiä saalistajien jäljiltä;-)

Tarhaan lisättiin vielä yksi puunrunko kiipeiltäväksi. Sitä pitkin on helppo kiivetä ylimmälle tasolle.

Karvanvaihtoviikot

Kävimme äsken valjastelemassa kissojen kanssa ja testasin samalla, miten tiukassa Lotuksen kaulurikarvat ovat. Nehän lähtivät kevyesti nykimällä. Innostuin sitten nyppimään vähän enemmänkin ja nyt sillä ei oikeastaan enää ole kauluria. Turkkia on ahkerasti kampailtu ja vähän käytetty furminaattoriakin, mutta tehokkainta näköjään on nyppiminen. Ja ulkona se ei edes huomaa kertoa koko aikaa suureen ääneen, etten tykkää tästä ja lopeta heti paikalla.

Nypin hiukan Taiankin turkkia, mutta se ei malta ulkona olla kovin kauaa paikallaan enkä viitsinyt pidellä väkisin paikallaan, kun sillä on kuitenkin niin paljon vähemmän irtoavaa karvaa. Kampa uppoaa ja tehoaa paremmin, kun karva on lyhyempää ja sitä on vähemmän.

Jospa taas olisi muutama karva vähemmän meidän matoilla ja peitoilla ;-)

Hauskaa pääsiäistä kaikille!

Nämä virpomisoksat on tosi kivoja leluja. Harmi kun ne menevät välillä säilöön tuulikaappiin!

Turun näyttely

Jätin kameran kotiin, joten ei ole kuvia näyttelystä. Lähdin jo ennen seitsemää ajamaan Turkuun ja olimme perillä niin ajoissa, että eläinlääkärille ei ollut jonoa. Edellinen poistui heti, kun pääsin jonon päähän. Taian häkki oli kivasti rivin päässä lähellä auditorion ovea. Siitä oli helppo kulkea joka paikkaan eikä tarvinnut ohitella muita.

Taialla oli kilpailija, joka vei sertin, joten tulos oli EX2. Jospa kolmas kerta toden sanoo seuraavassa näyttelyssä :-) Olisi kiva saada neiti valmistumaan Premioriksi jossain vaiheessa. Tupuliinin norskikasvattaja sanoi minulle rotupöydässä, että on siitä etuakin, ettei kissa pärjää. Voi käydä näyttelyissä ilman, että täytyy lähteä ulkomaille. Voihan sen noinkin ajatella ;-)

Päivän aikana oli satanut kunnon kerros lunta/räntää ja sitä riitti vielä kotimatkallekin. Köröttelin aikani kahden lumiauran perässä moottoritiellä, kunnes kyllästyin ja ohitin molemmat, hui!